POLTTAA KEVÄTKATU KUUMA… TREFFIVERMEET VAI TREFFIVERMEET?

Kuulkaas, se on nyt niin että minä olen pikkuhiljaa ja vihdoin viimein herännyt talvihorroksestani. Tuo kevään valo on kerta kaikkiaan ihmeellisen ihanaa,  se saa ihon kihelmöimään ja pään pyörälle!

Siksipä onkin ajankohtaista puhua treffivaatetuksesta. Jep, siitäpä siitä – eli kuinka varustautua heilan hurmaamiseen ja treffeille? Tämähän on ainakin minun kohdallani yksi ikuisuuskysymyksistä. Että luottaako rentoon farkkulookiin vai juhlistaako treffejä pistämällä päälle parastaan?

Ihastuminenhan on luonnollisesti kamalan ihanaa. Itse olen sitä sorttia, joka myhäilee kaukaa, spekuloi ja pähkäilee loputtomiin ja kun sitten olisi paikka lähtemättömälle onelinerille, niin todennäköisesti menen sanattomaksi tai möläytän jotain aivan päätöntä. Voi kuulkaa - lukuisat ovat ne kerrat kun niin on sattunut.

Toinen tutuhko tapa prosessoida ihastumista on kieltäminen. Joo, sehän on hirmu kätevä tapa saada ote jokseenkin hallitsemattomasta tunteesta. Kun tarpeeksi itselleen hokee että ei kannata, ei se kuitenkaan, äläppäs nyt, ei se varmana tuu toimimaan, eikä se millään voi olla se oikea -  niin kyllähän sitä sitten lopulta alkaakin uskoa omiin uskomuksiinsa.

Niin että pitäisikö ottaa järki käteen vai luottaa pakahduksen tunteeseen kehossa? Mistäpä sen tietäisin? Ihme juttuja, biologia, kevät, tämä hörhötys ja hömpötys. Mutta ah, niin kamalan ihanaa… Niin kuin tämä treffivaatteiden valitseminenkin.

Siksi pyydänkin apua teiltä rakkaat lukijat, kommentoikaa pliis, kumpi look toimi paremmin?!

Tämä asu päällä tunnen oloni niin kotoisaksi ja  mukavaksi. Hyvät farkut ovat toimivan vaatekaapin yksi kulmakivistä ja niiden kanssa valkea paitapusero tai t-paita toimii aina.

Tämä rosa neuletakki on pieni ihanuus ja tuo farkkulookiin pehmeyttä.

Farkut ja valkoiset tennarit ovat lyömätön yhdistelmä, joka on toiminut monen tyylin perustana jo vuosikymmeniä – ja toimii loistavasti edelleen! (Nyt on muuten kivasti saatavilla tuotteita joilla pitää valkoiset tennarit loistavan puhtaina.)

Tämä look on sitten ihan toista maata.

Huomatkaa muuten kengät! Aiemmassa kirjoituksessani tunnustin että tuli tehtyä heräteostos, mutta kävi lopulta niin, että tämä heräteostos on ollut hyvä ostos – olen ollut niin ihastunut näihin korkkareihin!

Kuten teistä monet ovat huomanneet, mini on mun juttu ja niin myös tässäkin asussa. Kellomainen helma tekee asusta kivasti tyttömäisemmän.

Navy on sikäli hyvä väri, että sen kanssa on helppo yhdistää monenlaisia asusteita. Halusin kokeilla miten asuun sopii nuo minun lempikorkkarit ja sen myötä lisäsin myös turkoosin vyön.

Näyttävät korut ovat mun juttu! Mutta kuten olen jo aiemmin maininnutkin, less is more. Eli kun kaulassa on näin näyttävä kääty, niin korvakorujen kanssa kannattaa olla hillitympi.

P.S. Kylläpä oli taas kivaa kuvata luonnon valossa pihalla! Nauttikaa tekin auringosta :)

ARJEN ILAHDUTTAJAT - eli 5 asiaa jotka pelastavat päivän

Tässä yhtenä päivänä tulin miettineeksi sitä, että minkälaiset asiat tekevät mun arjesta hieman parempaa, kauniimpaa ja rikkaampaa. Mä olen sitä mieltä, että vaikka mikä on, niin pitää yrittää nauttia elämän pienistä antimista. Olivatpa ne sitten vaikka kuinka pieniä tai turhamaisia asioita. Jos ne tuottavat iloa ja nostavat hymyn kasvoille, niin niihin kannattaa satsata.

Minähän olen siis suuri itseni hemmottelija! Jos vain olisi aikaa ja rahaa, niin totta maar vetelehtisin ylellisessä kylpylässä litkien kristallislasista kuplivaa juomaa ja mutustelisin mansikoita siinä lomassa. Mutta enpä ole, joten on tyydyttävä pienempiin – joskaan ei yhtään vähäpätöisempiin – itsensä hemmottelun muotoihin.

Hyvä aamiainen jos mikä, pelastaa päivän. Viikonloppuaamiaiset ovat ihania kiireettömyyden vuoksi ja rakastan sunnuntaibrunsseja! Mutta miksei aamiaiseen voisi panostaa arkenakin? Anna itsellesi hetki ja aloita arkipäiväsi mukavasti. Tuoreet hedelmät jogurtin kera,  se on mun lempiannos. Raikas ja ravitseva!

Kukkia, kukkia kukkia!! Mun mummi tapasi sanoa että vaikka voi loppuu leivän päältä niin pitää olla kukkia! Joskus ihmettelin tuota hieman huikentelevaista lähestymistapaa taloudenpitoon, mutta nyt olen alkanut ymmärtää sanoman syvemmän merkityksen. Tuoreet kukat tuovat iloa ja piristävät niin monella tavalla.

Nämä sandaalit – eipä vähän mageet!! Ja olkoon päivä kuinka sateinen tai ankea tahansa, niin punaiseksi lakatut varpaankynnet  ainakin saavat oman askeleen tuntumaan hieman kevyemmältä… ja palauttaa mieleeni ihanimmat kesämuistot :)

No niin, minähän olen niitä naisia, jotka eivät voi mennä maitokauppaankaan ilman ripsiväriä. Näin se on ja tulee jatkossakin olemaan. Eli päiväni ei käynnisty kunnolla ellei minulla ole huoliteltu silmämeikki.

Viimeisin, mutta ei t o d e l l a k a a n vähäisin arjen ilahduttaja. Ystävät.
Mitä olisikaan elämä ilman ihania ja rakkaita ystäviä?! Jos en saisi jakaa huoliani ja murheitani sekä ilojani ja surujani kenellekään, varmasti pakahtuisin. Hyvä ystävä ei todellakaan ole itsestäänselvyys -  HOLD ON TO YOUR FRIENDS!!

ALL MY FAVORITE THINGS eli pieniä inspiroivia sisustusyksityiskohtia

Ihanaa loppuviikkoa kaikille! Itse heräsin tänään mitä parhaimmilla fiiliksillä - mistä lie johtunee - ehkä hyvistä yöunista? Piristävän aamulenkin jälkeen vietin ylellisen aamiaishetken nauttien kahvistani poikkeuksellisesti yksin, kaikessa hiljaisuudessa ja ilman kiireen häivää. Mikä ihana tunne olla vaan pieni hetki ja katsella kuinka aamun lempeä valo leijailee sisään verhon raosta ja valaisee koko olohuoneen.

Noh, siinä katsellessani huomasin kuinka oma koti näyttäytyi kirjaimellisesti ihan uudessa valossa…

Innostuin jopa luonnostelemaan yhteisestä tilastamme pohjapiirustuksen.

Havahduin myös siihen, että me olemme asuneet tässä kimppakämpässä jo yli puoli vuotta. Alun sisustuskriisin jälkeen kupit ja kipot ovat löytäneet omat paikkansa ja jokaisen omien mieltymysten mukaiset tekstiilit, kalusteet ja viherkasvit ovat alkaneet elää sulassa sovussa keskenään. Tästä on tullut koti meille kaikille ja varsin viihtyisä sellainen!

Tänä aamuna mulla oli aikaa katsella nykyistä kotiani myös kameran linssin läpi ja poimin teille muutaman hurmaavan yksityiskohdan, joista erityisesti pidän.

Rakastan vanhoja eteläeurooppalaisia asuntoja, joissa näkyy eletty elämä ja ajan patina ja joissa keittiöt ovat täynnä kaikenlaisia tarvikkeita eikä kaikki ole niin jämptisti järjestyksessä.

Vaikka meidän keittiön hana ei olekaan mikään antiikkihana, on siinä vanhanajan henkeä. Nämä kauniit kaakelit, allas ja hana yhdessä luovat tuulahduksen Etelä-Euroopasta!

Aidot puupinnat kestävät aikaa ja pidän siitä kuinka niissä näkyy ajan patina 

– ah, kuinka kaunis elämää nähnyt puupinta onkaan!

Keittiön tasohan voisi olla harmaa ja tylsä, mutta meidän kuvioitu taso on ihana! 

Tämän tason äärellä on kuulkaas parannettu maailmaa, ja paljon!

Hih! En muista kuka toi nämä kuivatut unikot, mutta ne saavat mut päivittäin hymyilemään 

– nehän ovat ihan tyyppejä, eikö?! Hassuja pieniä pampulapäitä!

Kuulin että joskus aikoinaan näissä peltipurkeissa myytiin Viri nimistä kaakaota 

–mitä luksusta – olisivatpa kaupan kaakaopaketit vieläkin näin kauniita!
(Myös kahvikuppi on mun mielestä söpö ja sanoma tuo hymyn huulille…)

Retrovärit kunniaan – myös sisustuksen piristäjinä! 

En muista olisiko kukaan meidän taloudessa käyttänyt tätä, mutta ei sen väliä, 

sillä onhan tämä retrovaaka nyt kerta kaikkiaan hurmaava!

Meidän olohuoneen sielu ja sydän… Rakastan tätä sohvaa! Ja huomatkaa kuinka oikean väriset tyynyt löysivät paikkansa.

Tämän taulun sanomaan kiteytyy kaikki: Enjoy the little things. Niinpä. 

Vaikka kiirettä pukkaa, aina löytyy pieni hetki ihmetellä kaikkea kaunista ympärillä, eikö?!

JOS ELÄMÄ ANTAA SULLE SITRUUNAN, TEE SIITÄ MEHUA…

Joo, täytyy myöntää että Beyoncén uusin levy Lemonade on viime aikoina soinut lähes tauotta mun soittolistalla ja olen ammentanut Queen Beeltä voimaa porskuttaa eteenpäin. On ollut vähän vastoinkäymisiä matkassa…
Mutta niistä vastoinkäymisistä mä en teille halunnut kirjoittaa, koska mun filosofia on se, että niitä tulee ja ne selätetään tavalla tai toisella, eikä jäädä tuleen makaamaan.

Mulla on pikkutytöstä lähtien ollut unelma tehdä töitä vaatebisneksessä – haaveilin omasta yrityksestä ja vaatemallistosta. Kovalla työllä ja unelmaani uskoen siitä tulikin totta, mikä oli mahtavaa. (…vaikka sen pikkutytön haaveileman muotitalon piti olla Pariisissa eikä Virtauksessa!! )

Noh, teistä moni tietää, että kuinkas sitten kävikään… Mun unelma kirjaimellisesti paloi poroksi.
Mageeta elämää haihtui tuhkana tuuleen.

Täytyy myöntää että siitä tuhkasta on ollut vaikea nousta, mutta jotenkin tää Fenix-lintu tässä on yrittänyt päästä siivilleen. Ja seurasihan siitä episodista paljon hyvääkin, olen nimittäin saanut mahdollisuuden opiskella täysipäiväisesti ja tavannut ihania ihmisiä.

Tällä viikolla, ihan hetken mielijohteesta mä kuitenkin tartuin kynään ja luonnoslehtiöön. Siitä on todella pitkä aika, kun viimeksi olen luonnostellut uusia malleja paperille, ja täytyy myöntää että vähän jännitti, että osaanko enää? Pulppuaako ideoita?

Oli kivaa ja tästä luovuuden puuskastani innostuneena halusin jakaa teillekin nämä luonnostelutuokioni hedelmät :)

1) Nämä graafiset linjat seuraavat mua koko ajan, kuten ehkä olette huomanneet jo aiemmista postauksistani. Tuo kepeä viitta on mun mielestä ihana idea – vaikka itse sanonkin – ja voisin kuvitella kantavani sellaista tässä joku päivä…

2) Jos nyt saisin toivoa millaiseen takkiin pukeudun ensi syksynä niin tässä olisi kyllä yksi varteenotettava vaihtoehto. Aniliininpunainen on niin ihana väri!

3) Oli ihana irrotella! Pallomainen hame ja kontrastiksi hyvin tiukka yläosa - näyttävä, mutta hiukka epäkäytännöllinen ehkä? ;-)

4) Pidän tämän asukokonaisuuden tunnelmasta hyvin paljon. Sinappi ja kirkkaansininen yhdessä ovat kerta kaikkiaan herkullinen väriyhdistelmä, samoin pidän myös hyvin istuvan jakun ja liehuvan pallohelman yhdistelmästä. Pallot tuovat leikkisyyttä ja rentoutta muuten timmiin lookiin.

P.S. Kun niitä sitruunoita alkaa putoilla päähän, niin ei kun noukkimaan niitä koriin sillä ainahan sitä voi perustaa limonaditehtaan! :)