torstai 24. maaliskuuta 2016

VAPISEVAT KÄDET JA KYLMÄN HIKI - ESIINTYMISVARMUUTTA STAILAUKSEN AVULLA?


Moi taas kaikki ihanat lukijani!
Kulunut viikko on kyllä pitänyt sisällään jos jonkinmoisia tilanteita ja mulla on ollut mielessä monta aihetta, josta haluaisin teille kirjoittaa. Pyöritellessäni niitä mielessäni, huomasin että jäin pohtimaan yhtä tiettyä tällä viikolla tapahtunutta episodia ja päätin omistaa tämän postaukseni asialle, jonka uskon vaivaavan hyvin monia teistä.
Tunnistat itsekin varmaan sen tunteen kun kädet hikoilevat, sydän meinaa tulla rinnasta ulos ja happi on loppumassa juuri, kun sinun pitäisi pitää puhe juhlayleisön edessä. Tai sen, kun sinun pitäisi kävellä luokan eteen pitämään esitelmä ja huomaat, että kädet tärisevät niin, että esitelmäpaperit ei meinaa pysyä näpeissä. Tai kun työpaikkahaastattelussa yrität vakuuttaa työnantajan siitä, että olet pätevä, osaava ja juuri oikea valinta hommaan, niin kaikki sanat yhtäkkiä katoavat kuin tuhka tuuleen ja saat aikaiseksi vain idioottimaisen virneen kasvoillesi.

Lohdun sana, et ole yksin - esiintymisjännitys ja ramppikuume ovat hyvin yleinen vaiva, josta jopa monet ammattinäyttelijätkin kärsivät.
Onneksi taudin oireita voi helpottaa ja siitä voi jopa parantua täysin – keinoja on monia. Huolellinen valmistautuminen on varmasti paras keino hallita esiintymispelkoa, kun tiedät mistä puhut, voit luottaa itseesi ja onnistumiseesi. Jotkut kuvittelevat niin sanotun turva-alueen ympärilleen selvitäkseen kuumottavasta tilanteesta yleisön edessä, ja rauhoittuvat jo pelkästä ajatuksesta. Toiset taas hallitsevat hillitöntä käsien tärinää pitämällä kädessään ns. ukkosenjohdatinta, eli kynää tai muuta esinettä, joka auttaa suuntaamaan ajatukset pois hermoilusta.
Mulla on vielä yksi erinomainen apu esiintymisvarmuuden lisäämiseen. Se on asianmukainen pukeutuminen ja huoliteltu ulkonäkö eli oikea stailaus.
Tässä taannoin pääsin todistamaan tilannetta, jossa erittäin fiksu, asiantunteva ja sanavalmis ystäväni yllättäen meni täysin puihin ja sanattomaksi, kun hänen piti puhua kameralle. Tietenkin halusin auttaa ystävääni ja ajattelin että oikeanlaisen stailauksen avulla hän löytäisi itsevarmuutta esiintymiseensä.
Tästä seurasi hauska kuvaussessio ja inspiroiduin kehittäessäni hänelle niin sanotun asiantuntijalookin.

Sonja on yksi positiivisimmista ihmisistä jonka tiedän ja halusin että se aurinkoisuus mikä hänessä on, välittyy myös pukeutumisessa, siksi valitsin teemaksi keltaisen. Asu on muuten hyvin klassinen ja pelkistetty, mutta kauniin keltainen jakku tuo siihen pirteyttä ja särmää.

Sonja on tuleva psykologi ja siispä ajattelin, että hänen tyylinsä ei voi olla liian huomiota herättävä, jotta asiakkaiden olisi helpompi kohdata hänet. Ja joo, niin klisee kuin se onkin – rillit luovat uskottavuutta!

Okei….tämä fysiikan kirja on jo ehkä vähän liioittelua, mutta en voinut vastustaa sen käyttöä kuvausrekvisiittana, sopiihan tuo vanha kirja tähän tilanteeseen kuin nenä päähän – eikö?!
Vaikka itse sanonkin, lopputulos on aika onnistunut; tyylikäs, mutta ei turhan huomiota herättävä ja nuorekas, mutta ei liian päällekäyvä.

P.S. Sonjan tapauksessa stailaus ei ollutkaan se oikea lääke hänen esiintymiskammonsa nujertamiseen, vaan Sonjan keissi ratkesi niin, että hän lopulta voitti kamerakammonsa olemalla täysin oma itsensä ja toimimalla juuri oman päänsä mukaan. Eli summa summarum: stailauksesta on apua, mutta lopulta itsevarmuus kumpuaa varmaan siitä tunteesta että on vaan aidosti ja rehellisesti sitä mitä on. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti